Rikosprosessi

Rikosprosessi koostuu esitutkinnasta, syyteharkinnasta, oikeudenkäynnistä, jonka päätteeksi annetaan tuomio. Rikosprosessin tarkoituksena on selvittää, onko rikosta tapahtunut ja kuka sen on tehnyt.

Viipymättä tehty rikosilmoitus auttaa poliisia

Mitä nopeammin rikosilmoituksen tekee, sitä helpompi poliisin on tutkia rikos ja sitä todennäköisemmin se voidaan selvittää.


Väkivallasta voidaan ilmoittaa myös myöhemmin poliisille. Huomaa kuitenkin, että tutkinta on haasteellisempaa pitkän ajan kuluttua ja että rikoksilla on vanhentumisaika, joka vaihtelee sen mukaan, kuinka ankara enimmäisrangaistus kyseisestä rikoksesta on säädetty laissa. Ennen rikoksen vanhentumista, poliisin on ehdittävä tutkia rikos ja syyttäjän on ehdittävä nostaa syyte ja antaa haaste vastaajalle tiedoksi vanhentumisajan puitteissa.


Lue lisää:
Syyteoikeuden vanhentuminen

Esitutkinta

Jos poliisilla on syytä epäillä rikosta, aloitetaan esitutkinta. Tutkinnan kesto riippuu useista asioista ja voi kestää kuukausista jopa vuosiin. Monen uhrin mielestä tapahtunut asia voi tuntua selkeältä, koska hän itse tietää, mitä on tapahtunut. Poliisille asia ei ole niin yksinkertainen. Käytännössä tutkinta kestää kuitenkin aika pitkään. Joskus sitä voi viivästyttää kuukausilla jo pelkkä lääkärintodistuksen saaminen vammoista.

Uhri voi saada tukihenkilön rikosprosessiin

Rikosprosessiin liittyvä henkinen tuki ja ajantasainen neuvonta ovat välttämättömiä rikosprosessin jokaisessa vaiheessa. Huomaa, että rikosprosessi vie aikaa.


Tarvittaessa uhri voi saada tukihenkilön mukaan rikosprosessiin. Tukihenkilö voi olla mukana rikosilmoitusta tekemässä, ja kuulusteluissa, tapaamisissa lakimiehen kanssa ja oikeudenkäynnissä. Rikosprosessiin kannattaa alusta asti pyytää tukihenkilöä mukaan. Voit kysyä tehtävään koulutettua tukihenkilöä esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä (RIKU).


Palvelut rikoksen uhrille: Oikeusapu

Todisteet

Sinun kannattaa säilyttää väkivaltaan liittyvät todisteet myös tapauksissa, jotka ilmoitat myöhemmin poliisille:

  • Säilytä (tai anna luotettavalle henkilölle säilytettäväksi) rikokseen ja sen seurauksiin liittyvät asiakirjat, kuitit, tallenteet ja yhteydenotot auttaviin tahoihin.
  • Jos tekijä kohdistaa sinuun digitaalista väkivaltaa, säilytä viestit, ota niistä kuvakaappaukset, pidä kirjaa uhkailupuheluista jne.
  • Jos väkivallan teoilla on ollut silminnäkijöitä tai muita todistajia, kannattaa kirjata heidän nimensä ja roolinsa suhteessa rikokseen tai sen seurauksiin (esim. jos olet mennyt ystävän luo pakoon väkivaltaa, kertonut väkivallasta ystävälle, jne.).
  • On tärkeää, että menet lääkäriin aina, kun sinulla on vammoja ja psyykkisiä seurauksia, vaikka vammat eivät vaadi lääkärin hoitoa.
  • Olisi tärkeää, että kerrot rehellisesti hoitajalle/lääkärille, kuka aiheutti vammat ja milloin. On hyvä varmistaa, että kertomasi kirjataan sairauskertomukseen. Lääkärintodistuksella on merkittävä arvo mahdollisessa oikeudenkäynnissä.
  • Jos olet joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi, vammasi voidaan dokumentoida Seri-tukikeskuksessa, jos alueellasi on Seri-tukikeskus ja raiskauksesta on kulunut alle kuukausi.
  • Seri-tukikeskuksesta, saat apua seksuaaliseen väkivaltaan, vaikka et ilmoittaisi rikoksesta poliisille. Seri-tukikeskusen valtakunnalliset palvelut on tarkoitettu yli 16-vuotiaille.
Väkivaltaisessa kodissa asuvat lapset

Poliisille tulee ilmoittaa välittömästi, jos lapsi joutuu väkivallan uhriksi.


Kun perheessä, jossa esiintyy väkivaltaa on lapsia, katsotaan se lastensuojeluasiaksi. Vaikka lapset eivät ole väkivallan ensisijaisia kohteita, he voivat traumatisoitua siitä vakavasti. Kenenkään ei pitäisi olla yksin, jos kohtaa väkivaltaa.

Perheenjäsenet eivät saa satuttaa toisiaan mitenkään, esimerkiksi lyömällä, potkimalla, vetämällä hiuksista, puremalla tai heittämällä esineitä. Myös monet henkisen väkivallan teot, kuten uhkailu, ovat lailla kiellettyjä.


Lastensuojelu: Väkivalta perheessä

Pikapoistuminen
Feedbackexternal link icon