Oikean palvelun valitseminen

Lähisuhdeväkivalta sen eri muodoissa saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkit, ja joissain tapauksissa voidaan nostaa jopa useita rikossyytteitä. Tunnistaakseen eri tyyppiset rikokset ja ymmärtääkseen paremmin rikosoikeudellista prosessia, on suosisteltavaa konsultoida lakiin tai väkivaltarikoksiin perehtynyttä tahoa.

Rikostapaukset tulisi ilmoittaa poliisille. Mikäli tarvitset apua rikosilmoituksen tekemiseen, voit pyytää apua esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä. Avun hakeminen on ratkaisevaa, sillä ilmoituksessa käytetyillä sanavalinnoilla on merkittävä rooli sen suhteen, aletaanko rikosta tutkia.

Väkivallasta irtaantuminen vaatii usein taloudellisia resursseja ja toisinaan merkittävää tukea talousasioissa. Jos huomaat seuraavan 24 tunnin sisällä olevasi kiireellisen taloudellisen avun, kuten majoituksen, ruoan tai odottamattomien matkakulujen kattamisen tarpeessa, älä epäröi ottaa yhteyttä alueesi sosiaalipalveluihin. He voivat ohjata sinua siinä, mitä tehdä seuraavaksi.

Talous- ja velkaneuvonta voi olla erittäin hyödyllistä, jos olet huolissasi taloudellisesta tilanteestasi, sinulle on kertynyt velkaa tai tarvitset apua taloutesi hallinnassa.

Jos kohtaat taloudellista väkivaltaa, on suositeltavaa ilmoittaa pankkiisi ja pyytää apua. He voivat auttaa sinua avaamaan uuden tilin, sulkemaan nykyisen korttisi ja ryhtymään muihin tarvittaviin toimenpiteisiin taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Jos väkivallan tekijä on ottanut haltuunsa passisi tai muun henkilöllisyystodistuksesi, voit hakea apua poliisilta.

1. Asuminen: Jos tarvitset apua lähisuhdeväkivallan vuoksi muuttamiseen tai väliaikaiseen asuntoon liittyvissä asioissa, voit hakea tukea seuraavista organisaatioista: Aikuisten sosiaalipalvelut, Kansaneläkelaitos, asuntotoimistot, lastensuojelupalvelut (tapauksissa, joissa vallitseva tilanne on vaarallinen tai haitaksi lapsille).

2. Muutto: Jos tarvitset apua muuttoon, harkitse avun pyytämistä ystäviltä ja sukulaisilta tai muuttoyhtiöiltä. On myös suositeltavaa tehdä muistilista muuttoa varten sujuvan siirtymisen varmistamiseksi.

3. Kodin turvatoimenpiteet: Asenna kotiin turvalaitteet. Harkitse henkilötietojen paljastamatta jättämistä turvallisuussyistä. Hae muutto- tai turvakieltoa.

4. Häätöprosessi: Jos tarvitset apua häätöprosessissa, ota yhteyttä oikeusapuun tai organisaatioihin, jotka ovat erikoistuneet lähisuhdeväkivallan kokijoiden tukemiseen.

5. Avioero tai avoero: Avio- tai avoerotapauksissa on suositeltavaa pyytää oikeudellista neuvontaa asiaan liittyvien menettelyjen ymmärtämiseksi. Tämä voi sisältää asioita, kuten omaisuuden jakamista.

Työnantajalle voi usein olla hyödyllistä olla tietoinen lähisuhdeväkivallan kokemuksistasi, mutta päätös kenelle uskoutua on viime kädessä sinun, koska kaikki eivät välttämättä ymmärrä tilannettasi täysin. Väkivallan yleisyyden vuoksi on mahdollista, että työnantaja tai esihenkilö voi tuntea empatiaa haastavasta tilanteestasi omiensa tai jonkun läheisensä kokemuksen perusteella.

Toisinaan saatat tuntea olevasi pakotettu paljastamaan tilanteesi, koska tekijä on läsnä työpaikallasi joko fyysisesti tai sähköpostin tai puheluiden kautta. Tällaisissa tapauksissa työnantaja voi tarjota työpaikan turvatoimia, tilapäisen vapautuksen työtehtävistä ja pääsyn työterveyshuoltoon, jos heillä on tiedossa avuntarpeesi.

Jos olet työsuhteessa tekijän kanssa tai sinulla on vastuullisia rooleja hänen yrityksessään tai yhteisessä yrityksessä, on tärkeää ottaa huomioon seuraukset ja käsitellä näitä asioita huolellisesti. Tällaisissa tapauksissa on suositeltavaa hakea lainopillisia neuvoja.

Väkivallan kokemisen jälkeen on tärkeää kääntyä lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen, mieluiten mahdollisimman pian. Lääkäri voi dokumentoida fyysiset ja henkiset vammat ja vahingot. On tärkeää kertoa jäljille totuudenmukaisesti niiden varsinainen syy. On yleistä, että väkivallan jälkien syyksi annetaan jokin muu selitys, kuten kaatuminen. Jos sinulla on pysyviä vammoja, fysioterapia, kuntoutus tai toimintaterapia voivat auttaa.

Mielenterveyteen tukea ja apua on saatavilla psykiatrian poliklinikan tai työterveyshuollon kautta. Voit saada lähetteen lääkäriltäsi. He voivat myös antaa opastusta ja ohjeita psykoterapiaan hakeutumiseen.

Jotkut väkivallan fyysiset tai psyykkiset jäljet voivat ilmaantua viiveellä, ja on erittäin tärkeää dokumentoida ne syy-seuraussuhteen ja ajallisen yhteyden osoittamiseksi sekä oman voinnin kohentamiseksi.

Lähisuhdeväkivalta voi myös edistää tai ylläpitää päihdeongelmia ja muita riippuvuuksia, joihin voi saada apua päihdeklinikoilta ja eri järjestöiltä. Myös seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat ovat yleisiä, ja tukea on saatavilla esimerkiksi seksuaaliterapian, lantionpohjan fysioterapian tai muiden seksuaalisuuteen keskittyvien tahojen kautta.

Päiväkoti ja koulu

Lapsen elämän tärkeiden aikuisten, kuten päiväkodissa ja koulussa työskentelevien, olisi hyödyllistä olla tietoisia lapsen kotitilanteesta. Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti lapsen selviytymis- ja keskittymiskykyyn päivän aikana, ja hänellä voi ilmetä erilaisia ​​oireita, jotka heijastelevat heidän kokemuksiaan kotona. Kun aikuiset ovat tietoisia lapsen huolenaiheista, he voivat kuunnella tarkkaavaisesti herkällä korvalla ja tarjota parempaa tukea.

Lisäksi lähisuhdeväkivalta voi muodostaa riskin myös päiväkodissa tai koulussa. Vaikka toista huoltajaa ei ehkä ole mahdollista estää hakemasta lasta päiväkodista, henkilökunta voi tilanteesta tietäessään ottaa sinuun yhteyttä ja tarvittaessa ottaa yhteyttä lastensuojeluun tai poliisiin tilanteen selvittämiseksi.

Lastensuojelu

Lastensuojeluun tulee aina ilmoittaa, kun lapsi joutuu lähisuhdeväkivallan kohteeksi tai elämään kodissa, jossa tapahtuu lähisuhdeväkivaltaa. Lastensuojelu on vastuussa tilanteen selvittämisestä ja arvioinnista, kun lastensuojeluilmoitus on tehty.

Lastensuojelulla on erilaisia ​​keinoja auttaa, kun he ovat tietoisia olosuhteista. Lapsen sijoittaminen eri ympäristöön tai lapsen huostaanotto nähdään viimeisenä keinona ja vain, jos millään muulla toimenpiteellä ei voida riittävästi turvata lasta. Voit ottaa yhteyttä alueesi lastensuojeluun tai pyytää apua viranomaisilta.

Isovanhemmat, kummit ja muut sukulaiset ovat usein valmiita auttamaan, jos heille kerrotaan lähisuhdeväkivallasta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että joskus he voivat olla myös väkivallan tekijöitä tai altistaa kokijat vahingossa lisäriskeille.

On erittäin tärkeää pitää mielessä, että lapsen toisella laillisella huoltajalla tai vanhemmalla voi olla pääsy lapsen terveystietoihin ja muihin asiakirjoihin. Siksi on tärkeää ennakoida, esimerkiksi lasten ajanvaraukset terveyskeskuksiin tulee arvioida huolellisesti lapsen turvallisuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

Lemmikkieläimet kärsivät myös lähisuhdeväkivallasta ja voivat jopa joutua fyysisesti pahoinpidellyksi, toisinaan omistajiensa tietämättä.

Lemmikeilläkin on merkkejä stressistä ja ahdistuksesta ja ne voivat kehittää käyttäytymishäiriöitä kotiympäristössä. Eläinlääkärit ja eläinten kouluttajat voivat auttaa ja tukea lemmikkejä tällaisissa tilanteissa.

Joissakin kaupungeissa on turvakoteja, joissa voit hakea turvaa lemmikkisi kanssa. Ajankohtaista tietoa näistä turvakodeista kannattaa hankkia ottamalla yhteyttä Nollalinjaan ja kysymällä lisäohjeita. Lisäksi joissakin turvakodeissa on vapaaehtoisten hoitajien verkostoja, jotka voivat tarjota tilapäistä hoitoa lemmikkillesi.

Jos olet siirtymässä turvakotiin tai turva-asumiseen, on suositeltavaa poistaa sijaintipalvelut käytöstä älylaitteistasi. Muista, että sosiaalisen median käyttösi voi vahingossa paljastaa sijaintisi. Jos epäilet digitaalista seurantaa, on suositeltavaa tarkastaa ja puhdistaa tietokoneesi, tabletit ja muut älylaitteet alan ammattilaisella. Kerää kaikki todisteet poliisille.

Auto voi muodostaa riskin, jos siihen on asennettu ja piilotettu paikannus- tai seurantalaite. Mekaanikko saattaa pystyä paikantamaan sen, mutta joissain tapauksissa voi olla turvallisempaa jättää ajoneuvo. Nykyaikaisissa autoissa on usein automaattiset paikantimet, jotka ilmoittavat auton omistajalle sen liikkeistä.