Lähestymiskielto
Lähestymiskielto on tuomioistuimen antama määräys, joka kieltää henkilöä ottamasta yhteyttä tai lähestymästä toista henkilöä. Se on suunniteltu tarjoamaan suojaa ja varmistamaan itsensä uhatuksi tai ahdistelluksi tuntevan henkilön turvallisuus.
Lähestymiskiellon rikkomisesta kannattaa tehdä rikosilmoitus ja se voidaan käsitellä oikeudessa myöhemmin. Kiellon rikkomisesta voidaan määrätä rangaistus.
Jos tekijälle on määrätty lähestymiskielto ja hän rikkoo sitä, on tärkeää ilmoittaa rikkomuksista poliisille. On myös tärkeää, että uhri itse välttää ottamasta yhteyttä rikoksentekijään. Muista, että lähestymiskielto koskee sekä tekijää että henkilöä, jota sen on tarkoitus suojella. Kanssakäyminen tekijän kanssa näyttää lähestymiskiellon perusteettomaksi ja saattaa heikentää määräyksen tarjoamaa suojaa.
Lähestymiskieltoa voi hakea henkilö, jolla on perusteltu syy tuntea olevansa uhattuna tai vakavan häirinnän kohteena. Lisäksi, jos uhattu on liian peloissaan tai ei pysty hakemaan määräystä, syyttäjäviranomainen, poliisi tai sosiaaliviranomainen voi toimia hänen puolestaan. Joissain tapauksissa, kuten kotihälytystilanteissa, poliisipartio voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon ja opastaa käynnistämään lähestymiskiellon hakuprosessin.
Usein näihin tilanteisiin liittyy epäiltyjä rikoksia, joista poliisin on kirjattava rikosilmoitus. Poliisilla on valtuudet määrätä väliaikainen lähestymiskielto (astuu voimaan välittömästi), joka vahvistetaan myöhemmin käräjäoikeudessa. Väliaikaisen lähestymiskiellon päätavoite on katkaista väkivallan tai häirinnän kierre nopeasti ja estää tulevat kielteiset seuraukset. Se toimii myös selkeänä viestinä tekijälle siitä, että hänen toimintansa ei ole sallittua.
Jos joudut tilanteeseen, jossa tunnet olevasi uhattuna ja uskot, että lähestymiskielto voisi parantaa olosuhteitasi, käytettävissäsi on useita neuvoja ja apua. Poliisi, sosiaaliviranomaiset, oikeusapu tai järjestöt, kuten Rikosuhripäivystys voivat antaa ohjausta ja tukea.
Lähestymiskieltoa voit hakea suoraan käräjäoikeudelta joko kirjallisesti tai suullisesti. Rikosuhripäivystyksestä (RIKU) voit pyytää maksutonta apua lähestymiskiellon hakemiseen.
Hakemukseen tulisi mainita ainakin:
- Kohtaamasi tai ennakoimasi uhan tai häirinnän luonne.
- Sen henkilön tai ihmisten henkilöllisyys, joiden katsot uhkaavan tai osallistuvan häirintään.
- Arviosi siitä, jatkuuko häirintä todennäköisesti tai onko olemassa riski rikokseen tulevaisuudessa.
- Kaikki todistajat tai todisteet, jotka voivat tukea kertomaasi.
On erittäin tärkeää dokumentoida kaikki tapahtumat viipymättä ja kerätä kaikki saatavilla olevat todisteet (mukaan lukien todistajien yhteystiedot), jotka voivat vahvistaa lähestymiskieltoa koskevaa hakemustasi.
Jos olet kokenut väkivaltaa, on erittäin suositeltavaa hakeutua viipymättä lääkäriin vammojesi tutkimiseksi.
Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla.
Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn paikan läheisyydessä.
Teknisesti valvottu lähestymiskielto voi olla mahdollinen lisätoimi laajennetun lähestymiskiellon tehostamiseksi, ja tuomioistuin voi määrätä sen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta, mikäli on tarpeen torjua henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta. Näissä tilanteissa otetaan huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus ja valvontaan määrättävän olosuhteet.
Tällöin kieltoon määrätylle voidaan asentaa esimerkiksi tekninen valvontapanta ja hänen tulee pitää mukanaan paikannuspuhelinta, jonka perusteella Rikosseuraamuslaitos valvoo kiellon noudattamista.
Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoin ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkailu. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä.
Hetket, jolloin tekijä saa tiedon lähestymiskiellosta voivat olla uhrille erittäin vaarallisia. Näinä aikoina vakavan väkivallan riski on suuri, ja uhrin on ratkaisevan tärkeää hakea apua ja tukea, esimerkiksi turvakodista. Turvakotien yhteystiedot ja vapaita paikkoja voit kysyä Nollalinjasta 24/7.
On tärkeää ymmärtää, että lähestymiskielto ei yksinään estä tekijää lähestymästä uhria. Jos tekijä kuitenkin rikkoo lähestymiskieltoa, se on rikos, ja poliisilla on valtuudet puuttua asiaan.
Ilman lähestymiskieltoa poliisille voi olla haastavampaa toimia, ellei tekijä aiheuta häiriötä uhrin kodin tai työpaikan lähellä. Lisäksi lähestymiskielto voi myös kieltää tekijää ottamasta yhteyttä minkäänlaisten viestintävälineiden kautta.
Lue lisää:
Poliisi: Lähestymiskielto
Oikeus.fi: Lähestymiskielto
Rikosuhripäivystys (RIKU): Oppaat ja Ohjeet
Finlex: Laki lähestymiskiellosta
