Oikeudenkäynti
Rikosprosessin ja oikeudenkäynnin kesto voi vaihdella riippuen tekijöistä, kuten tapauksen monimutkaisuudesta, todisteiden saatavuudesta, todistajista ja oikeuden työtaakasta. Käsittelynopeuteen vaikuttavat useat tekijät kuten esimerkiksi onko kyseessä henkirikos ja saatavilla oleva todistusaineisto. Erot prosessien kestoissa vaihtelevat myös paikkakuntakohtaisesti.
Jokainen tapaus on yksilöllinen; odottamattomat tapahtumat tai menettelyt voivat aiheuttaa viivästyksiä. Rikosasioissa oikeudenkäynnin osapuolina ovat uhri (asianomistaja), syytetty (vastaaja) ja syyttäjä. Asianomistaja on osallinen menettelyyn, jos hänellä on vaatimuksia vastaajaa eli syytettyä kohtaan. Syyttäjä lukee syytettyä vastaan nostetut syytteet. Tuomioistuin voi tarvittaessa kuulla myös todistajia ja ottaa vastaan kirjallisia todisteita.
Lue lisää:
Oikeus.fi Keitä asian käsittelyyn osallistuu
Syyttäjä tutkii tapauksen, tekee syyteharkinnan ja syytteen nostamisesta päätöksen. Mikäli syyttäjä päättää nostaa syytteen ja haastaa rikoksesta epäillyn vastaamaan teostaan oikeuteen, hän toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeudelle. Sen jälkeen käräjäoikeus toimittaa haasteet/kutsut sekä oikeudenkäyntipäivän ja -paikan rikosasian osapuolille.
Rikoksesta syytetyn on useimmiten saavuttava oikeudenkäyntiin sakon uhalla. Myös rikoksen uhrit kutsutaan usein niin ikään sakon uhalla sen vuoksi, että uhria halutaan kuulla todistelutarkoituksessa. Samassa yhteydessä yleensä pyydetään ilmoittamaan, että on saanut haasteen/kutsun tiedoksi. Lisäksi uhria pyydetään kirjallisesti toimittamaan käräjäoikeudelle vahingonkorvausvaatimuksensa erittelyineen ja perusteluineen.
Rikosasian oikeudenkäynti on yleensä avoin yleisölle, ellei tuomioistuin päätä käsitellä asiaa ns. suljetuin ovin, joka tarkoittaa, ettei oikeussalissa voi olla asiaan kuulumattomia henkilöitä seuraamassa oikeudenkäyntiä.
Lue lisää:
Riku.fi: Mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu
Poliisi: Oikeuskäsittely
Useimmat rikosasioiden pääkäsittelyt kestävät muutaman tunnin ja laajat tai monimutkaiset tapaukset voivat kestää useita päiviä. Pääkäsittely toteutetaan suullisesti. Pääkäsittelyn alussa syyttäjä kertoo, mistä rikoksesta syyttää ja millaisia todisteita hän tulee esittämään ja mitä muita vaatimuksia esittää.
Seuraavaksi asianomistaja tai hänen oikeudenkäyntiavustajansa ottaa kantaa yhtyykö syyttäjän rangaistusvaatimukseen tai vaatii vaihtoehtoista rangaistusta. Lisäksi hän kertoo asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksista, joita tullaan oikeudenkäynnin edetessä perustelemaan tarkemmin. Tämän jälkeen vastaajalle annetaan tilaisuus vastata. Hän voi joko myöntää tai kiistää syyttäjän vaatimukset. Vastaaja tarkentaa myös, suostuko hän maksamaan vahingon kärsineen vaatiman korvauksen määrältään tai minkä suuruista korvausta hän pitää perusteltuna.
Tämän jälkeen syyttäjä ja asianomistaja antavat lisäselvityksiä kannoistaan. Syyttäjä selittää tapahtumat ja syytteen nostamisen syyt, kun taas asianomistaja perustelee korvausvaatimustaan tarkemmin. Tämän jälkeen vastaaja esittää näkemyksensä syyttäjän ja asianomistajan näkemyksistä.
Tämän vaiheen jälkeen esitetään todisteet. Ensin käydään läpi kirjalliset todisteet ja sen jälkeen asianomistajan, vastaajan ja todistajien kertomukset. Usein asianomistajaa pyydetään omin sanoin ja totuudenmukaisesti kertomaan tapahtuneesta. Kaikki kertomukset tallennetaan. On tärkeää huomioida, että tuomioistuin voi ottaa huomioon vain sellaiset seikat, jotka tuodaan esiin suullisessa pääkäsittelyssä.
Loppupuheenvuoroissa osapuolet ilmaisevat näkemyksensä siitä, onko syyte todistettu ja miten heidän mielestään asia pitäisi ratkaista.
Käräjäoikeus antaa tuomionsa suullisesti käsittelyn jälkeen tai myöhemmin kirjallisesti erikseen ilmoitettuna päivänä. Jälkimmäisessä tapauksessa tuomio on saatavilla tuomioistuimen kirjaamossa tai se voidaan pyynnöstä lähettää asianosaisille.
Tapauksissa, joissa syytetty jättää saapumatta pääkäsittelyyn kutsusta huolimatta, kuuleminen saatetaan suorittaa ilman häntä, ja todistajia voidaan silti kuulla. Yleensä oikeudenkäynti siirretään toiseen ajankohtaan. Jos vastaajalla on avustaja, kuuleminen saatetaan joissakin tapauksissa hoitaa myös oikeudenkäynnin ulkopuolella. Oikeudenkäyntiä ei tällöin voida käydä kokonaan läpi ja asian käsittely jää kesken, jolloin pääkäsittely on usein siirrettävä uudelleen.
Syytetylle, joka ei saavu paikalle, voidaan tuomita sakko ja hänet tuodaan seuraavaan käsittelyyn tarvittaessa poliisin saattamana. Käräjäoikeus ilmoittaa vastaajalle haasteessa, tarvitaanko hänen läsnäoloaan. Jos asianosainen on eri mieltä käräjäoikeuden tuomiosta, hänellä on oikeus valittaa hovioikeuteen. Käräjäoikeus antaa kirjalliset valitusohjeet jokaisen tuomion yhteydessä.
