Kun olet päättänyt erota / Erotilanteessa
Jos olet kokenut parisuhdeväkivaltaa ja väkivalta tai sen uhka jatkuu eroprosessin aikana, sinua auttavien ammattilaisten näkökulmasta kyseessä on ns. korkean turvallisuusriskin erotilanne. Jotta he osaavat auttaa sinua oikeilla tavoilla, ole avoin turvattomuutta tuottavista tekijöistä, kuten kokemastasi väkivallasta tai lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai väkivallalla uhkailusta. Muista, että myös esimerkiksi voimakkaat sanalliset vihanpurkaukset, lapsen vieraannuttamisyritykset ja aiheettomat rikosilmoitukset ovat väkivaltaista käytöstä.
Ero parisuhteesta on harvoin helppo, ja lähisuhdeväkivallan uhrille eroprosessi voi olla erityisen riskialtis. Joskus pelkkä ajatus eron tuottamasta reaktiosta väkivallan tekijässä saa uhrin pysymään suhteessa. Tunteita nostattava erotilanne saattaa provosoida tai raaistaa väkivaltaa. Muista, että apua on saatavilla itse erotilanteessa ja myös sen jälkeen. Väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen on mahdollista, vaikka prosessin käynnistäminen voi tuntua raskaalta. Väkivallan kokijalla voi olla mielessään paljon avoimia kysymyksiä liittyen omaan ja lasten turvallisuuteen ja selviytymiseen uudessa arjessa eron jälkeen.
Hyvinvointialueet, seurakunnat ja järjestöt tarjoavat erilaisia eroauttamisen palveluita. Hyvinvointialueen perheoikeudelliset palvelut tukevat lasten huollon, asumisen, tapaamisten ja elatuksen kysymyksissä erotilanteessa, ja viime kädessä eron osapuolten erimielisyydet ratkaisee tuomioistuin. Väkivaltaerityistä tukea eroon tarjoavat erityisesti lähisuhdeväkivaltatyöhön erikoistuneet palvelut. Tutustu Yhteystietoja-sivuun.
Jos suhteesta irtautuminen aiheuttaa sinulle akuutin väkivallan uhkan, lähtöä on hyvä suunnitella etukäteen ja jos mahdollista, keskustella siitä läheisten ja ammattilaisten kanssa. Lisätietoa turvaan lähtemisen valmistelusta, turvakodeista ja suunnitelmista turvallisuutesi varalle löydät täältä:
Turvaan lähteminen
Vaihtoehtoja turvakodille
Turvasuunnitelma
Valitettavasti väkivalta ei välttämättä pääty eroon. Voit joutua tekemään suunnitelmia oman ja lastesi turvallisuuden varalle myös eron jälkeiseen arkeen. Väkivallan uhkan tuottamaa stressiä lievittää se, että sinulla on olemassa realistinen riskiarvio tilanteesta ja konkreettiset suunnitelmat uhkaavissa tilanteissa toimimiseen. Lue lisää uhkaan varautumisesta ja mahdollisuuksistasi suojautua:
Uhkaan varautuminen
Rikosprosessi
Lähestymiskielto
Jos eroavilla kumppaneilla on yhteisiä lapsia, yhteyttä entiseen puolisoon ei voi eron jälkeen täysin katkaista: lasten huollosta, asumisesta, tapaamisista ja elatuksesta on pystyttävä jollain tavalla sopimaan. Tämä on erityisen haastavaa tilanteissa, joissa suhteen aikana ja mahdollisesti myös sen päätyttyä on ollut väkivaltaa. Väkivaltainen kumppani saattaa esimerkiksi uhata vaativansa erotilanteessa lasten yksinhuoltajuutta tekaistuin perustein. Väkivallan kokija taas saattaa pelätä niin paljon mahdollista eron jälkeistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, että hän luopuu erosuunnitelmista jo pelkästään tästä syystä.
Lähtökohtana lapsen asioista sovittaessa kuitenkin on, että jaettu huoltajuus ja etävanhemman tapaaminen eivät saa vaarantaa lapsen turvallisuutta. Tämän tavoitteen tueksi on olemassa keinoja.
Vanhempia usein kannustetaan ja tuetaan eron jälkeen niin kutsuttuun yhteistyövanhemmuuteen, jossa vanhemmat sovinnollisesti ja yhteisvastuullisesti huolehtivat lapsista ja joustavasti kannattelevat arkea lasten etu mielessään. Tällaisen ideaalin tavoittelu voi tuntua lähisuhdeväkivallan kokijasta raskaalta. Yhteydenpito mahdollisesti uhkaavaan ex-kumppaniin tuottaa stressiä ja konfliktitilanteita. Toimiva yhteistyövanhemmuus osoittautuukin usein mahdottomaksi, jos vanhempien välisen suhteen valtadynamiikka on vinoutunut. Kun perheellä on väkivaltahistoriaa, eron jälkeen voi olla turvallisempaa pyrkiä niin sanottuun rinnakkaisvanhemmuuteen, jonka käytännöt rajaavat väkivaltakäyttäytymistä.
Rinnakkaisvanhemmuudessa molemmat vanhemmat huolehtivat tahoillaan lasten hyvinvoinnista, ja vanhempien yhteydenpito ja lasten tapaamiset järjestetään tavoilla, jotka tukevat väkivallan kokijan ja lasten turvallisuutta. Yhteydenpito voidaan minimoida ja rajata käsittelemään vain välttämättömiä lasta koskevia asioita sopimalla yhteydenpitoa varten tietty kanava (esim. sähköposti) sekä määrittelemällä käsiteltävät asiat ja säännöt kommunikointiin, jotta yhteydenpito pysyy asiallisena. Rinnakkaisvanhemmuus voi edellyttää myös tapaamisjärjestelyjä, joissa vanhemmat eivät kohtaa (katso Valvotut ja tuetut tapaamiset ja valvotut vaihdot).
Vanhempien mahdollisuuksia sopia lasten eron jälkeisestä huollosta määrittelee laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Laissa todetaan mm. näin: “Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.”
Jos lapsella on kaksi huoltajaa, kumpikaan heistä ei voi mielivaltaisesti ilman toisen huoltajan suostumusta päättää, miten lapsen huolto eron jälkeen järjestetään. Jos vanhemmat pääsevät keskenään yhteisymmärrykseen lasta koskevista asioista, he voivat vahvistaa kirjallisen sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lastenvalvojan luona. Lastenvalvojan tehtävänä on arvioida, että sopimus on lapsen edun mukainen. Vanhemmat voivat käsitellä huolto- ja tapaamisoikeusasioita myös perheasioiden sovittelussa tai asiantuntija-avusteisessa huoltoriidan sovittelussa käräjäoikeudessa. Sovittelut soveltuvat kuitenkin vain tilanteisiin, joissa vanhempien väliset ristiriidat eivät ole niin syviä, että ne estäisivät kommunikoinnin ja lapsen edun mukaisen ratkaisun löytymisen.
Kun huoltajat ovat erimielisiä ja/tai heillä ei ole lainkaan edellytyksiä keskustelulle, päätöksen lapsen asioissa tekee tuomioistuin. Hakemuksen huolto- ja tapaamisoikeusasian käsittelystä voi tuomioistuimelle tehdä kumpi tahansa vanhemmista. Lasta voidaan tietyin edellytyksin kuulla asian käsittelyn yhteydessä. Tuomioistuin selvittää lisätietoja perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista, jos se on asian ratkaisemiseksi lapsen edun mukaisesti tarpeen. Kun asia on vireillä tuomioistuimessa, tuomioistuin voi antaa lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta väliaikaisen määräyksen, joka on voimassa, kunnes lopullinen päätös saadaan. Lapsen huolto- ja tapaamisoikeusasian käsittelyn hakemuksessa ja käsittelyn aikana kannattaa tuoda esiin suhteessa koettu ja/tai lapseen kohdistunut väkivalta, koska laki velvoittaa tuomioistuinta etsimään sellaisen ratkaisun, joka suojelee lasta väkivallalta.
Lue lisää:
Eron jälkeen lapsen tapaamiset sen vanhemman kanssa, jonka luona hän ei asu, voidaan toteuttaa tuettuina tai valvottuina tapaamisina, jos lapsen etu sitä edellyttää. Tällöin lapsi tapaa etävanhempaa siten, että paikalla on tapaamista valvova ammattihenkilö. Peruste valvotulle tai tuetulle tapaamiselle voi olla esimerkiksi se, että etävanhempi on aiemmin käyttäytynyt lasta kohtaan väkivaltaisesti tai uhkaavasti, vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelmia, lapsi on joutunut todistamaan vanhempien välistä väkivaltaa, tai on olemassa lapsikaappauksen uhka.
Valvotussa tapaamisessa ammattihenkilö on koko ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja tapaajavanhempaan. Tuetussa tapaamisessa hän on lapsen ja tapaajavanhemman saatavilla tapaamisen ajan. Lapsi voi tavata etävanhempaansa myös valvotuin vaihdoin, jolloin itse tapaaminen toteutuu vapaasti esimerkiksi vanhemman kotona, mutta vaihtotilanne on ammattihenkilön valvoma, jolloin vanhemmat eivät joudu kohtaamaan toisiaan. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, jos tapaajavanhempi kohdistaa toiseen vanhempaan väkivallan uhkaa. Silloin kun valvotut tai tuetut tapaamiset tai valvotut vaihdot katsotaan tarpeellisiksi ja lapsen edun mukaisiksi järjestelyiksi, ne kirjataan tapaamiskäytännöiksi hyvinvointialueen (lastenvalvojan) vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta. Jos lapsen pelko etävanhempaa kohtaa on voimakasta ja tapaamisten voidaan katsoa olevan lapselle selvästi haitaksi, myös tapaamisten eväämistä voidaan harkita.
Lastensuojelun työskentelyperiaatteisiin kuuluu se, että erotilanteissa, joihin liittyy väkivaltaa ja vainoa, pyritään varmistamaan lapsen ja väkivaltaa kokeneen vanhemman hyvinvointi esimerkiksi laatimalla turvasuunnitelma ja tarjoamalla tukea väkivaltakokemuksista selviytymiseen, vanhempien välistä yhteydenpitoa pyritään pikemminkin vähentämään kuin lisäämään, ja rinnakkaisvanhemmuuden toteutumista tuetaan. Silloin kun lastensuojelun työskentelyä tarvitaan perheessä, jossa on väkivaltahistoriaa ja vaikea eroprosessi, väkivallan kokijalla on oikeus edellyttää väkivalta- ja/tai vainotilanteen huomioimista, kun palvelutarvetta ja -vaihtoehtoja pohditaan. Lastensuojelu ei ratkaise mahdollista vanhempien välistä huoltoriitaa, joka käsitellään tuomioistuimessa, mutta voi olla perheen tukena riitaisan prosessin ollessa käynnissä.
Lue lisää:
Väkivallan kokija voi olla monella tavalla riippuvainen tekijästä, mikä aiheuttaa hänelle epävarmuuden tunteita ja huolta, jos hän harkitsee eroa. Tekijä on voinut eristää uhrinsa sosiaalisista kontakteista, jolloin läheisiä ihmissuhteita ja turvaverkkoa ei välttämättä ole. Toisaalta tekijän lähipiiri voi olla ainoa yhteisö, johon kokija kuuluu, jolloin ero tarkoittaa suurella todennäköisyydellä myös irtautumista tutusta yhteisöstä. Lisäksi taloudellinen riippuvuus voi olla vahva, jos kokijalla ei ole ollut mahdollisuuksia esimerkiksi työntekoon tai opiskeluun, tai tekijä hallinnoi yksin perheen taloutta.
Itsellisen elämän aloittamiseen on saatavilla tukea. Asumisen ja taloudellisen tuen ratkaisuista voit keskustella esimerkiksi oman alueesi sosiaalipalveluissa tai väkivallan kokijoiden tukipalveluissa. Saat halutessasi myös keskusteluapua, vinkkejä vertaistukiryhmistä tai tietoa muista mahdollisuuksista löytää tukea toipumiseen.
