Henkinen väkivalta

Henkistä väkivaltaa (käytetään myös termiä psyykkinen väkivalta) esiintyy kaikissa väkivallan muodoissa, ja sen tunnistaminen voi olla haastavaa. Henkinen väkivalta voi olla ainoa väkivallan muoto lähisuhteessa tai se voi liittyä muihin väkivallan muotoihin. Henkisen väkivallan tunnistaminen on vaikeaa. Henkinen väkivalta ei välttämättä näy suhteen ulkopuolisille, koska väkivaltainen henkilö voi käyttäytyä ystävällisesti ja kohteliaasti ystävien ja tuttavien seurassa, mutta muuttua täysin erilaiseksi, kun ulkopuolisia ei ole paikalla.


Yksi yleinen henkisen väkivallan muoto on sukulaisten ja ystävien tapaamisen rajoittaminen. Henkistä väkivaltaa on myös kumppanin lannistaminen ja syyttäminen. Yleensä henkinen väkivalta on huutamista, loukkaamista, uhkaamista, nöyryyttämistä, kontrollointia, eristämistä, mustasukkaista tai aggressiivista käyttäytymistä, esineiden heittämistä/rikkomista, pääsyn rajoittamista, tai sen määrittelyä, mitä kumppani saa tehdä.

Pakottava kontrolli

Pakottava kontrolli kuvaa joukkoa väkivaltaisia tekoja, joilla pyritään alistamaan ja hallitsemaan toista henkilöä. Se on käyttäytymismalli, jota yksilö käyttää saadakseen dominoivan aseman ja kontrollin toiseen ihmiseen intiimissä- tai perhesuhteessa.

Pakottava kontrolli sisältää taktiikoita, joilla pyritään manipuloimaan ja hallitsemaan uhria ja juurruttamaan häneen pelkoa, mikä lopulta heikentää hänen autonomiaansa ja vapauttaan. Pakottava kontrolli sisältää usein tunteisiin vetoavaa manipulointia, eristämistä ystävistä ja perheestä, talouden kontrollointia, valvontaa/seurantaa, pelottelua, uhkailua ja fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.

Pahoinpitelijä käyttää näitä taktiikoita systemaattisesti ja heikentää vähitellen uhrin itsetuntoa, riippumattomuutta ja henkilökohtaista tahdonvapautta. Tämä kontrollointi ei rajoitu yksittäisiin tilanteisiin, vaan se toimii jatkuvana ja laaja-alaisena väärinkäytöksenä. Sen tavoitteena on hallita kaikkia uhrin elämän osa-alueita käyttämällä pelottelua, uhkailua ja psykologista manipulointia.

Pakottava kontrolli tunnustetaan vakavaksi lähisuhdeväkivallan muodoksi ja rikokseksi monissa maissa. On tärkeää lisätä tietoisuutta pakottavasta kontrollista, koska sillä voi olla vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia uhrin hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Sumutus (engl. gaslighting )

Sumutus (engl. gaslighting) on psykologisen manipuloinnin muoto. Sumutus tai kaasuvalotus juontuu englannin kielisestä termistä gaslighting. Termi sai alkunsa näytelmästä ja sitä seuranneesta elokuvasta nimeltä "Gas Light", jossa aviomies yrittää vaimonsa elinympäristöä manipuloiden vakuuttaa vaimolleen, että tämä on tulossa hulluksi.


Sumutus tarkoittaa, että hyväksikäyttäjä käyttää erilaisia strategioita vääristääkseen uhrin muistoja, itsetuntoa ja käsitystä tapahtumista. Sumuttaja pyrkii saamaan uhrin epäilemään itseään, kokemuksiaan ja havaintojaan. Nämä teot voivat olla väitteitä siitä, että jotain ei ole tapahtunut, tai että toinen henkilö kuvittelee asioita, liioittelee, on harhainen tai ei muista mitä tapahtui.


Sumutukseen kuuluu jatkuva tiedon kieltäminen, ristiriita, valheet ja manipulointi. Sumuttaja pyrkii saamaan uhrin kontrolliinsa saamalla hänet kyseenalaistamaan omaa harkintakykyään, intuitiotaan ja järkeään.


Sumutus voi vaikuttaa syvästi uhrin henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Se voi johtaa epävarmuuteen, hämmennykseen, ahdistukseen, masennukseen ja itsetunnon menettämiseen. Sumutuksen tunnistaminen on olennaista, jotta ihmiset voivat suojautua manipuloivilta ja väkivaltaisilta suhteilta.

Kaltoinkohtelu

Kaltoinkohtelu tarkoittaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa kärsimystä toiselle henkilölle. Se voi olla tahallista, tahatonta, kertaluonteista tai jatkuvaa fyysistä tai henkistä väkivaltaa.

Laiminlyönti

Laiminlyönti on väkivallan muoto, jossa väkivallan tekijä, yleensä omaishoitaja tai huoltaja, jättää huomioimatta toisen henkilön, esimerkiksi lapsen, fyysiset tai henkiset tarpeet.

Kuritusväkivalta

Kuritusväkivalta tai kurinpidollinen väkivalta tarkoittaa lapsiin kohdistettua väkivaltaa, joka on rikos Suomessa. Se on fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa, jota vanhempi, toinen aikuinen tai mahdollisesti sisarus käyttää lasta kohtaan aiheuttaakseen lapselle fyysistä, psyykkistä tai henkistä vammaa tai kipua rangaistakseen häntä tai säädelläkseen tai kontrolloidakseen hänen käyttäytymistään.


Vaikka vanhemman tavoitteena saattaa olla lasten "kasvattaminen" ja opettaminen väkivaltaisella kurilla, se ei kasvata omaatuntoa, vaan pelkoa rangaistuksista. Lapset saattavat oppia välttämään tiettyä käyttäytymistä, ei siksi, että he ymmärtäisivät, miksi se on kiellettyä, vaan koska he eivät halua tulla pahoinpidellyiksi.

Fyysiset rangaistukset eivät rohkaise lapsia, vaan vahingoittavat vakavasti ja pitkäkestoisesti heidän itsetuntoaan, identiteettiään ja ihmisarvoaan ja aiheuttavat siten vielä lisää vaikeuksia aikuisiässäkin.

Mykkäkoulu

Mykkäkoulusta on kyse silloin, kun henkilö tarkoituksella lopettaa sanallisen ja ei-sanalllisen kommunikoinnin toiselle henkilölle. Jos se tapahtuu usein tai kestää kauan, se on henkisen tai emotionaalisen väkivallan muoto.

Mykkäkoulua käytetään joskus saamaan toinen henkilö pelokkaaksi tai rankaisemaan häntä pidättäytymällä osoittamasta huomiota tai rakkautta, joka on ihmisen perustarve. Se on erittäin loukkaava ja tehokas manipulointikeino, koska aivotutkimukset ovat osoittaneet, että tällainen syrjiminen aiheuttaa todellista kipua.

Vaikutus hyvinvointiin


Henkisellä väkivallalla on vakavia ja pitkäaikaisia, jopa sukupolvelta toiselle siirtyviä, vaikutuksia uhrin mielenterveyteen, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Lisäksi väkivallalle altistuvilla lapsilla on suuri riski traumatisoitua, tai päätyä aikuisiässä itse väkivallan uhriksi tai tekijäksi. Haasteena on, että henkinen väkivalta on usein hienovaraista ja vaikeasti tunnistettavaa.

Usein tekijät saavat lähisuhteessa vahvemman aseman ja vähättelevät uhrin kokemuksia. Häpeä ja pelko siitä, ettei häntä oteta vakavasti, estävät uhria ilmoittamasta kokemastaan tai hakemasta apua.

Et ole yksin

Lähes puolet naisista EU:n alueella on tutkimuksen mukaan kokenut henkistä väkivaltaa elämänsä aikana.

Vaikka henkinen väkivalta onkin usein vaikeasti tunnistettava ja piilossa pysyvä perheväkivallan muoto, useiden negatiivisten vaikutusten tilastot osoittavat vakavien puuttumisen ja ennaltaehkäisyn tekojen tarpeen. Sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta tarvitaan tekoja.

Vaikka tietoisuuden lisääminen ja tuen rakentaminen etenevät edelleen pienin askelin, EU:n sisällä tapahtuu myönteistä kehitystä useilla alueilla.

Employers play a key role in breaking the taboo around domestic violence — Guest blog by DV survivor Kati (Englanniksi)

Joka toinen EU:ssa on kokenut henkistä väkivaltaa (Englanniksi)

Laki on puolellasi

Psyykkinen väkivalta on Suomessa säädetty rangaistavaksi pahoinpitelynä. Psyykkinen väkivalta liittyy läheisesti myös vainoamisen tunnusmerkistöön. Psyykkinen väkivalta tulee kuitenkin rangaistavaksi vain harvoin, sillä vaikeutena on sen tunnistaminen ja seurausten osoittaminen psyykkisestä väkivallasta johtuviksi.

Tarvitaan suuria ponnisteluja, jotta sekä uhri että ammattilainen tunnistaisivat henkisen väkivallan, ja jotta vielä löydettäisiin tehokkaita tapoja ohjata uhri ja tekijä avun piiriin tulevien väkivaltaisten tapahtumien estämiseksi sekä saamaan asianmukaista apua selviytymiseen.


Hankkimalla varhaisessa vaiheessa apua lääkäriltä ja/tai terapeutilta ja kertomalla avoimesti kokemuksista ja niiden vaikutuksista voidaan psyykkisen väkivallan syy-seuraussuhteen todistamista edesauttaa.

Voit löytää tiesi ulos

Jotta henkisen väkivallan tunnistaminen ja siihen reagoiminen olisi helpompaa, sertifioidut terapeuttimme ovat kuvanneet olennaiset asiat ytimekkäästi ja helposti ymmärrettävästi Henkinen väkivalta & sumutus tarkistuslistaan kokijoiden, väkivallantekijöiden ja etulinjan ammattilaisten tueksi.

Jos sinusta tuntuu, että sinua on kohdeltu väkivaltaisesti, tunteesi on jo syy puhua jonkun kanssa tai etsiä lisätietoja. Aloittaminen ei ole koskaan helppoa, mutta kun tekee sen ja etenee ammattilaisten ohjauksessa, henkisen väkivallan ei-toivottuja vaikutuksia voidaan vähentää ja ehkäistä.

Pyydä tarvittaessa yhteistyötä eri tukipalveluiden kesken, jotta voit tunnistaa väkivallan varhaiset varoitussignaalit ja saada tietoa siitä, kuinka voit löytää asiaankuuluvat ammattilaiset tueksesi. Tämä on tärkeää lyhyellä aikavälillä sekä aloittaessasi pitkän aikavälin toipumisesi kohti elämää ilman väkivaltaa. Ammattilaiset voivat tukea sinua ylläpitämään oppimaasi uutta käyttäytymistä.

Pikapoistuminen
Feedbackexternal link icon