Oleskeluluvat EU:n ulkopuolisille uhreille
Direktiivi 2004/81/EY luo erityisen ja itsenäisen järjestelmän määräaikaisille oleskeluluville kolmansien maiden kansalaisille (EU:n ulkopuolisille henkilöille), jotka ovat ihmiskaupan uhreja (vaikka he olisivat tulleet maahan laittomasti).
Tämä oleskelulupa edellyttää yhteistyötä viranomaisten kanssa. Jotkin maat kuitenkin soveltavat kansallisessa lainsäädännössään uhrien kannalta suotuisampia sääntöjä.
Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot soveltamaan näitä sääntöjä aikuisiin, mutta kukin jäsenvaltio voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti päättää, sovelletaanko niitä alaikäisiin.
Ennen oleskeluluvan myöntämistä valtion on tarjottava uhrille niin sanottu toipumis- ja harkinta-aika, jonka aikana:
- Uhri voi toipua ja päättää, haluaako hän tehdä yhteistyötä
- Häntä ei saa karkottaa
- Hänelle on taattava perushoito (riittävä elintaso, pääsy terveydenhuoltoon jne.)
Ihmiskaupan uhreiksi joutuneilla kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus harkinta-aikaan, jonka tarkoituksena on antaa heille aikaa toipua ja vapautua tekijöiden vaikutusvallasta, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen yhteistyöstä poliisin ja oikeusviranomaisten kanssa.
Tämä ajanjakso ei automaattisesti anna oikeutta oleskeluun, mutta se suojaa uhria päätöksenteon aikana. Uhria ei saa karkottaa maasta harkinta-ajan aikana, jonka on oltava vähintään 30 päivää. Harkinta-aikana uhrilla on oikeus vähintään kiireelliseen sairaanhoitoon sekä tarvittaessa erityispalveluihin, kuten psykologiseen tukeen haavoittuvimmille uhreille. Harkinta-aika tarkoittaa sallittua oleskelua maassa määräajan ajan, eikä uhria missään tapauksessa saa palauttaa kotimaahansa tämän ajan kuluessa.
Harkinta-aika voidaan keskeyttää, jos uhri ottaa uudelleen yhteyttä ihmiskaupan tekijään tai yleiseen järjestykseen ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.
Kolmansien maiden kansalaisilla, jotka ovat ihmiskaupan uhreja, on oikeus siihen, että toimivaltainen viranomainen arvioi harkinta-ajan päätyttyä heidän oikeutensa oleskelulupaan. Arvioinnissa otetaan huomioon:
- onko uhrin läsnäolo tarpeen tutkinnan tai oikeudenkäynnin kannalta
- onko uhri osoittanut selkeää halua tehdä yhteistyötä
- onko uhri katkaissut kaikki suhteet ihmiskaupan tekijöihin
- ettei uhri muodosta uhkaa yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle
Oleskeluluvan on oltava voimassa vähintään kuusi kuukautta, ja sitä voidaan uusia samoilla edellytyksillä.
Kun oleskelulupa on myönnetty, uhreilla, joilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja, on edelleen oikeus vähintään toimeentulon turvaavaan elintasoon sekä kiireelliseen sairaanhoitoon ja tarvittaessa käännös- ja tulkkauspalveluihin.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden tarpeisiin, mukaan lukien psykologinen tuki. Myös turvallisuus- ja suojelutarpeet on otettava huomioon kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Apu voi sisältää myös maksutonta oikeusapua kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Oleskelulupa on tässä eurooppalaisessa sääntelyssä yleisesti:
- vähintään 6 kuukauden pituinen
- uusittavissa
Uusiminen riippuu:
- yhteistyön jatkumisesta, ja
- rikosoikeudellisen menettelyn jatkumisesta
Tämän vähimmäiskehyksen pohjalta jokainen EU:n jäsenvaltio on säätänyt oleskelulupiin pääsystä eri tavoin.
Uhrin oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos hän ottaa uudelleen yhteyttä ihmiskaupan tekijöihin, jos yhteistyö on vilpillistä tai ilmoitus on perusteeton, jos uhri muodostaa riskin yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle, jos yhteistyö lakkaa tai jos viranomaiset päättävät lopettaa menettelyn.
Henkilöt, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan kohteiksi kansainvälisten rajojen yli, kauttakulkumaissa tai kohdemaassa, voivat hakea kansainvälistä suojelua pakolaisina, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- On olemassa perusteltu pelko vainosta
- Vaino perustuu johonkin seuraavista syistä: rotu, uskonto, kansalaisuus, poliittinen mielipide ja/tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen (tämä on yleistä esimerkiksi naisuhrien, alaikäisten tai seksuaalisesti hyväksikäytettyjen kohdalla)
- Lähtömaa ei kykene tai halua tarjota tehokasta suojelua
Tämä on erityisen merkityksellistä tilanteissa, joissa:
- ulkomailla ihmiskaupan uhreiksi joutuneet hakevat kansainvälistä suojelua nykyisessä oleskelumaassaan
- kotimaassaan ihmiskaupan uhreiksi joutuneet ovat paenneet ulkomaille hakeakseen suojelua
- henkilöt, jotka eivät ole vielä joutuneet ihmiskaupan uhreiksi mutta pelkäävät joutuvansa sellaisiksi kotimaassaan, ovat paenneet ulkomaille
Kansainvälinen suojelu ei edellytä yhteistyötä poliisin kanssa tai rikosilmoituksen tekemistä, ja sen tarkoituksena on turvata palauttamiskiellon periaate tilanteissa, joissa paluu voisi johtaa:
- kidutukseen
- epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun
- väkivaltaan
- syrjintään tai ulossulkemiseen
- uudelleen ihmiskaupan uhriksi joutumiseen
Ihmiskaupan uhri:
- voi saada oleskeluluvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ottaen huomioon vähintään direktiivin 2004/81/EY säännökset
- voi hakea turvapaikkaa
- tai molempia kansallisen lainsäädännön mukaisesti
