Monet haitallisissa ihmissuhteissa elävät kokevat olevansa jumissa tilanteessa, jossa he tunnistavat toisen ihmisen narsistista ja loukkaavaa käytöstä mutta lukevat tai kuulevat sitten, että vain ammattilainen voi diagnosoida jonkun narsistiksi. Tämä voi tuntua hämmentävältä ja turhauttavalta.
Narsistisesta käyttäytymisestä tai narsismista on kuitenkin mahdollista puhua myös ilman virallista diagnoosia.
Narsististen piirteiden, persoonallisuushäiriöiden ja haitallisen käyttäytymisen ymmärtäminen
Termit narsistiset piirteet, narsistinen persoonallisuushäiriö ja haitallinen käyttäytyminen ihmissuhteessa liittyvät joissakin yhteyksissä toisiinsa, mutta ne eivät tarkoita samaa asiaa.
Narsistisiin piirteisiin voi kuulua voimakas ihailun tarve, oikeutuksen tunne tai vaikeus ottaa huomioon muiden ihmisten näkökulmia. Näitä piirteitä esiintyy eri ihmisillä eriasteisina, eivätkä ne yksinään osoita, että henkilöllä olisi persoonallisuushäiriö tai että hän käyttäisi väkivaltaa tai olisi väkivaltainen.
Narsistinen persoonallisuushäiriö (NPD) on mielenterveyden diagnoosi, jonka voi arvioida vain pätevä ammattilainen. Siihen liittyy pitkäkestoinen piirteiden kokonaisuus, joka aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia. Häiriötä ei voida luotettavasti tunnistaa muutaman käyttäytymisesimerkin, ihmissuhteesta kerrotun tarinan tai verkosta löytyvän tiedon perusteella. Vain pätevä ammattilainen voi arvioida, täyttääkö henkilö diagnoosin kriteerit.
Haitallisella käyttäytymisellä ihmissuhteessa tarkoitetaan tekoja ja toimintamalleja, jotka vaikuttavat kielteisesti toiseen ihmiseen riippumatta siitä, onko käyttäytyvällä henkilöllä jokin diagnoosi. Esimerkkejä ovat toistuva nöyryyttäminen, pelottelu, manipulointi, tapahtumien kiistäminen tai vääristely, vastuun siirtäminen, rajojen sivuuttaminen sekä uhkailun ja pelon käyttäminen toisen ihmisen ohjailuun. Tällaista käyttäytymistä voi esiintyä ihmissuhteissa riippumatta siitä, onko jommallakummalla osapuolella narsistisia piirteitä tai persoonallisuushäiriö.
Ihmisen ei tarvitse olla narsisti käyttäytyäkseen haitallisesti
Vastaavasti narsistiset piirteet tai diagnoosi eivät automaattisesti tarkoita, että ihminen olisi väkivaltainen tai käyttäisi henkistä väkivaltaa. Olennaista on tarkastella ihmisen todellista käyttäytymistä, sitä, muodostuuko siitä toistuva toimintamalli, ja sitä, miten se vaikuttaa hänen ympärillään oleviin ihmisiin.
Ihmisen ei tarvitse täyttää narsistisen persoonallisuushäiriön diagnostisia kriteerejä, jotta hänen käyttäytymisensä voisi aiheuttaa haittaa. Kyse ei ole jonkun leimaamisesta, vaan haitallisten käyttäytymismallien ja niiden vaikutusten tunnistamisesta. Narsistiset piirteet ja käyttäytyminen voivat vaikuttaa ihmissuhteisiin kielteisesti ja ilmetä henkisenä tai psyykkisenä väkivaltana.
Empatian puute, vähättely, omien tarpeiden asettaminen muiden edelle, manipulointi tai kyvyttömyys ottaa vastuuta voivat aiheuttaa läheisissä ihmissuhteissa toistuvia ristiriitoja ja henkistä kärsimystä. Koska voimakkaasti narsistisia piirteitä omaavan ihmisen voi olla vaikea tarkastella omaa käyttäytymistään tai tunnistaa omaa osuuttaan ristiriidoissa, syy siirretään usein toisen ihmisen niskoille. Ajan mittaan tämä voi johtaa hämmennykseen, syyllisyyden tunteisiin ja epätasa-arvoiseen valta-asetelmaan ihmissuhteessa.
Valitettavasti on epätodennäköistä, että voimakkaasti narsistisia piirteitä omaava ihminen muuttuisi merkittävästi tai pääsisi niistä eroon tunnistamatta ensin omaa käyttäytymistään. Tällaiset ihmiset näkevät usein ongelmien syyn muissa eivätkä itsessään. Narsismia kuvataan usein eri ilmenemismuotojen kautta, kuten vähättelevänä, haavoittuvana tai huomiota hakevana narsismina. Näistä vähättelevää narsismia pidetään yleisimpänä.
Jotta narsistisia piirteitä omaava ihminen voisi muuttaa käyttäytymistään, hänen pitäisi ensin tunnistaa ja myöntää sen aiheuttama haitta. Tämä voi olla erityisen vaikeaa, sillä häpeä, epävarmuus ja hauras itsetunto liittyvät usein läheisesti narsistiseen käyttäytymiseen.
Taustalla voivat olla lapsuuden kokemukset, kuten liiallinen kehuminen ja kohteleminen muita parempana, tai päinvastoin emotionaalinen laiminlyönti, joka voi johtaa oman arvon korostamiseen selviytymiskeinona. Narsismi liittyy usein vahvasti häpeään, epävarmuuteen ja heikkoon omanarvontuntoon. Ylemmyydentunne, ylimielisyys ja ihailun tarve voivat puolestaan toimia keinoina suojautua näiltä tuskallisilta sisäisiltä kokemuksilta. Myös persoonallisuus, temperamentti, perinnölliset tekijät ja ympäristö voivat vaikuttaa asiaan. Narsistiset piirteet voivat myös korostua esimerkiksi päihteiden käytön seurauksena.
Itsekeskeinen ihminen asettaa usein itsensä etusijalle, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että hän yrittäisi tahallaan satuttaa muita.
Itsekeskeinen ihminen voi:
- keskittyä voimakkaasti omiin tarpeisiinsa, ajatuksiinsa ja tunteisiinsa
- sivuuttaa muiden tarpeita, joskus tahattomasti
- pystyä ottamaan vastaan palautetta
- yleensä kyetä empatiaan, kun hänelle selitetään, miten hänen käyttäytymisensä vaikuttaa muihin
- olla halukas ja kykenevä muuttumaan ja kehittymään palautteen, oman pohdinnan ja tuen avulla. Itsekeskeisyys voi olla ihmissuhteissa haastavaa, mutta se ei ole sama asia kuin jatkuva manipulointi, pakottava kontrollointi tai henkinen väkivalta.