Jos olet kokenut parisuhdeväkivaltaa ja väkivalta tai sen uhka jatkuu eroprosessin aikana, sinua auttavien ammattilaisten näkökulmasta kyseessä on ns. korkean turvallisuusriskin erotilanne. Jotta he osaavat auttaa sinua oikeilla tavoilla, ole avoin turvattomuutta tuottavista tekijöistä, kuten kokemastasi väkivallasta tai lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai väkivallalla uhkailusta. Muista, että myös esimerkiksi voimakkaat sanalliset vihanpurkaukset, lapsen vieraannuttamisyritykset ja aiheettomat rikosilmoitukset ovat väkivaltaista käytöstä.
Hyvinvointialueet, seurakunnat ja järjestöt tarjoavat erilaisia eroauttamisen palveluita. Hyvinvointialueen perheoikeudelliset palvelut tukevat lasten huollon, asumisen, tapaamisten ja elatuksen kysymyksissä erotilanteessa, ja viime kädessä eron osapuolten erimielisyydet ratkaisee tuomioistuin. Väkivaltaerityistä tukea eroon tarjoavat lähisuhdeväkivaltatyöhön erikoistuneet palvelut kutenNollalinja. Lisää tahoja löydätYhteystietojasivulta.
Lähtökohtana lapsen asioista sovittaessa kuitenkin on, että jaettu huoltajuus ja etävanhemman tapaaminen eivät saa vaarantaa lapsen turvallisuutta. Tämän tavoitteen tueksi on olemassa keinoja.
Rinnakkaisvanhemmuudessa molemmat vanhemmat huolehtivat tahoillaan lasten hyvinvoinnista, ja vanhempien yhteydenpito ja lasten tapaamiset järjestetään tavoilla, jotka tukevat väkivallan kokijan ja lasten turvallisuutta. Yhteydenpito voidaan minimoida ja rajata käsittelemään vain välttämättömiä lasta koskevia asioita sopimalla yhteydenpitoa varten tietty kanava (esim. sähköposti) sekä määrittelemällä käsiteltävät asiat ja säännöt kommunikointiin, jotta yhteydenpito pysyy asiallisena. Rinnakkaisvanhemmuus voi edellyttää myös tapaamisjärjestelyjä, joissa vanhemmat eivät kohtaa (katso Valvotut ja tuetut tapaamiset ja valvotut vaihdot).
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.”
Jos lapsella on kaksi huoltajaa, kumpikaan heistä ei voi mielivaltaisesti ilman toisen huoltajan suostumusta päättää, miten lapsen huolto eron jälkeen järjestetään. Jos vanhemmat pääsevät keskenään yhteisymmärrykseen lasta koskevista asioista, he voivat vahvistaa kirjallisen sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lastenvalvojan luona. Lastenvalvojan tehtävänä on arvioida, että sopimus on lapsen edun mukainen. Vanhemmat voivat käsitellä huolto- ja tapaamisoikeusasioita myös perheasioiden sovittelussa tai asiantuntija-avusteisessa huoltoriidan sovittelussa käräjäoikeudessa. Sovittelut soveltuvat kuitenkin vain tilanteisiin, joissa vanhempien väliset ristiriidat eivät ole niin syviä, että ne estäisivät kommunikoinnin ja lapsen edun mukaisen ratkaisun löytymisen.
Kun huoltajat ovat erimielisiä ja/tai heillä ei ole lainkaan edellytyksiä keskustelulle, päätöksen lapsen asioissa tekee tuomioistuin. Hakemuksen huolto- ja tapaamisoikeusasian käsittelystä voi tuomioistuimelle tehdä kumpi tahansa vanhemmista. Lasta voidaan tietyin edellytyksin kuulla asian käsittelyn yhteydessä. Tuomioistuin selvittää lisätietoja perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista, jos se on asian ratkaisemiseksi lapsen edun mukaisesti tarpeen. Kun asia on vireillä tuomioistuimessa, tuomioistuin voi antaa lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta väliaikaisen määräyksen, joka on voimassa, kunnes lopullinen päätös saadaan. Lapsen huolto- ja tapaamisoikeusasian käsittelyn hakemuksessa ja käsittelyn aikana kannattaa tuoda esiin suhteessa koettu ja/tai lapseen kohdistunut väkivalta, koska laki velvoittaa tuomioistuinta etsimään sellaisen ratkaisun, joka suojelee lasta väkivallalta.
Lue lisää:
Valvotussa tapaamisessa ammattihenkilö on koko ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja tapaajavanhempaan. Tuetussa tapaamisessa hän on lapsen ja tapaajavanhemman saatavilla tapaamisen ajan. Lapsi voi tavata etävanhempaansa myös valvotuin vaihdoin, jolloin itse tapaaminen toteutuu vapaasti esimerkiksi vanhemman kotona, mutta vaihtotilanne on ammattihenkilön valvoma, jolloin vanhemmat eivät joudu kohtaamaan toisiaan. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, jos tapaajavanhempi kohdistaa toiseen vanhempaan väkivallan uhkaa. Silloin kun valvotut tai tuetut tapaamiset tai valvotut vaihdot katsotaan tarpeellisiksi ja lapsen edun mukaisiksi järjestelyiksi, ne kirjataan tapaamiskäytännöiksi hyvinvointialueen (lastenvalvojan) vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta. Jos lapsen pelko etävanhempaa kohtaa on voimakasta ja tapaamisten voidaan katsoa olevan lapselle selvästi haitaksi, myös tapaamisten eväämistä voidaan harkita.
Lue lisää:
Itsellisen elämän aloittamiseen on saatavilla tukea. Asumisen ja taloudellisen tuen ratkaisuista voit keskustella esimerkiksi oman alueesi sosiaalipalveluissa tai väkivallan kokijoiden tukipalveluissa. Saat halutessasi myös keskusteluapua, vinkkejä vertaistukiryhmistä tai tietoa muista mahdollisuuksista löytää tukea toipumiseen.