Lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vastaavat ensisijaisesti hänen vanhempansa. Joskus perheen vaikean tilanteen takia tarvitaan kuitenkin ulkopuolista tukea. Lapsella on ehdoton oikeus väkivallattomaan elämään, ja sen toteutumiseksi on saatavilla ammattiapua.
Lastensuojelu on lailla säädeltyä viranomaistoimintaa, jonka tarkoituksena on “turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun” (Lastensuojelulaki 1 §). Lastensuojelu tukee vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja lapsen huolenpidossa. Työtä ohjaava periaate on lapsen etu.
Kun pohditaan vaihtoehtoja auttaa lasta, pyritään turvaamaan mm. lapsen:
tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet
mahdollisuus saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa
turvallinen kasvuympäristö ja ruumiillinen sekä henkinen koskemattomuus.
Lastensuojelu voi olla joko ehkäisevää lastensuojelua tai lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua.
Ehkäisevä lastensuojelu sisältää kunnan ja hyvinvointialueen järjestämiä lasten hyvinvointia tukevia palveluita, joiden saaminen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Kunnan järjestämää ehkäisevää lastensuojelua on esimerkiksi opetuksessa tai varhaiskasvatuksessa annettava tuki tai erityinen tuki. Hyvinvointialue vastaa puolestaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten neuvolassa, järjestettävästä ehkäisevästä lastensuojelusta.
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on lastensuojelun asiakkuudessa toteutettavaa lastensuojelua. Siihen sisältyvät lastensuojelun avohuollon tukitoimet, kiireelliset sijoitukset, huostaanotot, sijaishuolto ja sen jälkeinen jälkihuolto. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.
Avohuollon tukitoimet ovat lastensuojelun ensisijaisia tukitoimia ja niiden hyödyntäminen on vapaaehtoista. Niitä voivat olla esimerkiksi tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen, lapsen koulunkäynnin ja harrastusten tuki, tuki läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä, lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut, kotiin annettava tehostettu perhetyö tai vapaaehtoisuuteen perustuva perhekuntoutus laitoksessa yhdessä vanhemman kanssa. Jos lapsen etu sitä edellyttää, lapsi voidaan tietyissä tilanteissa sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti myös yksin, mutta tähän vaaditaan vanhemman ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Jos lastensuojelun tarpeeseen liittyy olennaisesti riittämätön toimeentulo tai asunnon puuttuminen, hyvinvointialue on velvollinen tukemaan perhettä taloudellisesti ja muilla tavoin toimeentulon ja asunnon järjestämiseksi. Lastensuojelun avohuollon tukitoimina voidaan järjestää myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai oppilashuollon tukipalveluita.
Jos lapsen arvioidaan olevan välittömässä vaarassa joko puutteellisen huolenpidon tai terveyttä ja kehitystä uhkaavien kasvuolosuhteiden takia tai oman käyttäytymisensä (kuten päihteidenkäyttö tai rikollisuus) vuoksi, hänet voidaan kiireellisesti sijoittaa kodin ulkopuolelle.
Kiireellinen sijoitus tehdään viranhaltijan (sosiaalityöntekijän) päätöksellä enintään 30 päiväksi, ja jos sijoitusta on tarpeen jatkaa, toisen viranhaltijan päätöksellä enintään 30 päiväksi. Lapsen altistuminen kotonaan väkivallalle joko väkivallan kokijana tai sen todistajana voi olla peruste kiireelliselle sijoitukselle. Kiireellinen sijoitus päättyy kotiin palaamiseen, jos sille on edellytyksiä, tai huostaanottoon, jos välitön vaara kotioloissa edelleen jatkuu.
Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen ryhdytään vain, jos lasta ei pystytä auttamaan lastensuojelun avohuollon tukitoimin tai ne osoittautuvat riittämättömiksi. Sijaishuollossa lapsen hoito ja kasvatus järjestetään muualla kuin kotona, kuten perhehoitona, ammatillisessa perhekodissa, lastensuojelulaitoksessa tai sukulaisperheessä.
Sijaishuoltopaikkaa valittaessa huomioidaan lapsen mahdollisuus yhteydenpitoon läheistensä kanssa. Tavoite perheen jälleenyhdistämisestä säilyy sijaishuollon aikanakin. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan päätyä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen / huoltajan yhteistyössä. Joskus kuitenkin huoltaja ja/tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa, jolloin asian ratkaisee hallinto-oikeus.
Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Lain mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset lapsen asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä (vähintään vuosittain), lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi. Huostassapito lakkaa viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Lastensuojeluilmoitus on tärkeä työkalu lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja nuorten tunnistamisessa ja auttamisessa. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä siihen tarkoitetulla lomakkeella, joka löytyy hyvinvointialueen verkkosivuilta, tai puhelimitse paikalliseen lastensuojelun yksikköön. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa lapsesta, jonka arvioi olevan lastensuojelun tarpeessa. Jos on epävarma ilmoituksen tarpeellisuudesta, oman alueen lastensuojelusta voi kysyä neuvoa. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä, jotta esimerkiksi väkivallan uhka ei estä tekemästä ilmoitusta.
Lastensuojelulain mukaan tietyissä tehtävissä työskentelevillä ammattihenkilöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Tällaisia ammattihenkilöitä ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, päivähoidon, opetus- ja nuorisotoimen, poliisin, seurakunnan ja hätäkeskuksen työntekijät.
Jos siis esimerkiksi sosiaali- tai terveyspalveluissa asioinnin yhteydessä kerrot työntekijälle lähisuhdeväkivallasta ja käy ilmi, että väkivalta kohdistuu lapseen tai lapsi on vanhempien välisen väkivallan todistajana, työntekijällä on velvollisuus tehdä lapsesta lastensuojeluilmoitus, jotta häntä voidaan suojella väkivallalta. Ilmoitusvelvollinen ammattilainen voi tehdä ilmoituksen lapsesta myös oman arvionsa perusteella: esimerkiksi päiväkodin työntekijä saattaa lapsen käytöksen tai lapsessa näkyvien selittämättömien vammojen perusteella epäillä väkivaltaa kotona ja tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksen.
Kun ilmoitus on tehty, lastensuojelu ottaa yhteyttä ilmoituksen kohteena olevan lapsen huoltajaan ja lastensuojelutarpeen arviointi voidaan yhdessä aloittaa. On hyvä ymmärtää, että lastensuojelulla on useita keinoja tukea lastasi ja sinua tilanteessa, jossa lähisuhdeväkivalta on perheessä läsnä. Lastensuojelun työntekijät voivat ohjata sinut myös muiden tilanteessasi tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin ja auttaa sinua ja lastasi pysymään turvassa.
Lastensuojelun asiakkaana
Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai silloin, kun lastensuojelun työntekijä on saanut tiedon lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen saatuaan.
Ensin lastensuojelussa arvioidaan lapsen mahdollinen kiireellinen avuntarve, esimerkiksi kiireellisen sijoituksen tarve tilanteessa, jossa lapseen kohdistuu kotona välitön vaara.
Sen jälkeen lastensuojelun sosiaalityöntekijä käynnistää palvelutarpeen arvion, jonka tavoitteena on määrittää, millaiset palvelut ja tukitoimet ovat lapsen tilanteessa tarkoituksenmukaisia.
Arvioinnin aikana sosiaalityöntekijä arvioi lapsen kasvuolosuhteita ja vanhempien edellytyksiä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Varsinainen lastensuojeluasiakkuus alkaa, jos arvion mukaan lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi on itse vaaraksi itselleen, ja lapsen nähdään tarvitsevan lastensuojelun tukitoimia. Asiakkuus voi alkaa jo ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista, jos kiireellisiin lasta turvaaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty, tai lapselle tai perheelle on jo annettu lastensuojelun palveluita tai muuta tukea.
Suunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajan kanssa, jos siihen on edellytyksiä. Asiakassuunnitelmaan kirjataan mm. ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään työskentelyllä vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Huostaan otetun lapsen suunnitelmaan kirjataan, miten lapsen yhteydenpito läheistensä kanssa voidaan toteuttaa, ja miten tavoite perheen jälleenyhdistämisestä huomioidaan.
Lastensuojelun lähtökohtana on, että avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia auttamisen keinoja. Kun perheessä on lähisuhdeväkivaltaa, avun hakemisen esteeksi saattaa muodostua se, että väkivallan kokija pelkää lasten mahdollista huostaanottoa. On hyvä muistaa, että lastensuojelu voi tarjota useita erilaisia tukimuotoja, eikä lasten huostaanotto ole lastensuojelun ainoa tai ensisijainen toimintamuoto.
Lastensuojelun työskentelyä ohjaava periaate on lapsen etu, ja lapsen turvallisuus pyritään takaamaan keinoilla, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat hänen hyvinvointiaan ja puuttuvat mahdollisimman vähän perheen elämään. Lastensuojelusta myös lähisuhdeväkivallan kokija saa arvokasta apua perheen tilanteen ratkaisuun. Lastensuojelun työntekijät voivat ohjata kokijan turvaan, jos hän sitä tarvitsee, ja kertoa palveluista, joiden avulla kokija voi löytää tukea väkivaltaisesta suhteesta irtautumiseen (mm. keskusteluapu, taloudellinen tuki, oikeusapu). Myös väkivallan tekijälle on saatavilla apua.