Lastensuojelusta

Lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vastaavat ensisijaisesti hänen vanhempansa. Joskus perheen vaikean tilanteen takia tarvitaan kuitenkin ulkopuolista tukea. Lapsella on ehdoton oikeus väkivallattomaan elämään, ja sen toteutumiseksi on saatavilla ammattiapua.

Lastensuojelu on lailla säädeltyä viranomaistoimintaa, jonka tarkoituksena on “turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun” (Lastensuojelulaki 1 §). Lastensuojelu tukee vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja lapsen huolenpidossa. Työtä ohjaava periaate on lapsen etu.

Kun pohditaan vaihtoehtoja auttaa lasta, pyritään turvaamaan mm. lapsen:

  • tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet
  • mahdollisuus saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa
  • turvallinen kasvuympäristö ja ruumiillinen sekä henkinen koskemattomuus. Lastensuojelu voi olla joko ehkäisevää lastensuojelua tai lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua.

Lastensuojelun asiakkaana

Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai silloin, kun lastensuojelun työntekijä on saanut tiedon lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen saatuaan.

Ensin lastensuojelussa arvioidaan lapsen mahdollinen kiireellinen avuntarve, esimerkiksi kiireellisen sijoituksen tarve tilanteessa, jossa lapseen kohdistuu kotona välitön vaara.

Sen jälkeen lastensuojelun sosiaalityöntekijä käynnistää palvelutarpeen arvion, jonka tavoitteena on määrittää, millaiset palvelut ja tukitoimet ovat lapsen tilanteessa tarkoituksenmukaisia.

Arvioinnin aikana sosiaalityöntekijä arvioi lapsen kasvuolosuhteita ja vanhempien edellytyksiä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Varsinainen lastensuojeluasiakkuus alkaa, jos arvion mukaan lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi on itse vaaraksi itselleen, ja lapsen nähdään tarvitsevan lastensuojelun tukitoimia. Asiakkuus voi alkaa jo ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista, jos kiireellisiin lasta turvaaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty, tai lapselle tai perheelle on jo annettu lastensuojelun palveluita tai muuta tukea.