Riskien arviointia tarvitaan uhrin turvasuunnitelman teossa ja riskinlähteiden hallinnassa. Ammattilaisten tulisi kerätä mahdollisimman paljon tietoa tunnistetuista riskitekijöistä.
Riskinarvioinnissa on otettava huomioon sekä aikuiset että lapset. Riskinarviointi tulisi tehdä yhdessä kokijan kanssa, ei hänelle. Ammattilaisen tulee arvioida välittömät riskit asiakkaan/potilaan tai lasten turvallisuudelle.
Ammattilaisten tulee mahdollisuuksien mukaan arvioida riski myös niiden tietojen perusteella, joita heillä saattaa olla rikoksentekijästä (esimerkiksi poliisilta, syyttäjältä tai vankilan työntekijöiltä).
Ihannetapauksessa tietoa jaetaan kokijan suostumuksella, esim. poliisin, syyttäjän, sosiaalityön, terveydenhuoltoalan ja muiden olennaisten tahojen kanssa.
Ammattilaisen tulee kunnioittaa kokijan toivetta siitä, kenen kanssa yhteistyötä tehdään.
Ammattilaiset voivat käyttää kansallisia/paikallisia riskinarviointityökaluja riskien kartoittamiseen ja pyytää koulutusta aiheesta.
Mikäli ammattilaiset eivät voi käyttää kansallisia/paikallisia riskinarviointityökaluja, he voivat käyttää kansainvälisesti hyväksyttyjä riskinarviointityökaluja ja pyytää koulutusta aiheesta.
Työkaluja ammattilaisille löytyy esimerkiksiIMPRODOVA-koulutusalustalta.
Rikosilmoitukseen tulee dokumentoida:
1. sanallinen kuvaus kaikista vammoista ja muista väkivallan merkeistä
2. aina kun mahdollista, esim. valokuvia vammoista, muita valokuvia, videoita, viestien transkriptioita
Asiakastietokantaan tulisi dokumentoida:
1. tapauskohtainen yhteistyö ja viestintä muiden viranomaisten ja ammattilaisten kanssa
2. raportoida tietylainen käyttäytyminen, esim. kuka teki mitä kenelle ja kuka antoi tiedot
3. vaikutus lapseen
4. lapsen, aikuisen uhrin ja tekijän suojatekijät
Lääkärin/hoitajan tulee dokumentoida potilastietokantaan:
1. oikeat diagnoosikoodit ja noudattaa kaikkia lähisuhdeväkivaltatilanteisiin määritettyjä rekisteröintitoimenpiteitä
2. valokuvat vammoista
3. kehokaavion käyttö