Monet lähisuhdeväkivallan teot ovat rikoksia

**Pahoinpitely:**Fyysinen väkivalta tai laiton uhkaaminen ovat rikoksia. Tämä voi sisältää lyönnit, potkut tai muunlaisen fyysisen hyökkäyksen. Myös henkinen pahoinpitely voi olla lain mukaan rangaistavaa.

**Seksuaalirikokset:**Seksuaalinen kajoaminen tai raiskaus on rikos, vaikka tekijä olisi uhriin lähisuhteessa. Pakottaminen seksuaaliseen tekoon tai seksuaalinen hyväksikäyttö on myös rikos.

**Vapauden riisto:**Toisen henkilön vapauden riistäminen vastoin hänen tahtoaan on rikos. Esimerkiksi henkilön sulkeminen lukkojen taakse tai väkisin kiinnipitäminen voi olla pakkokeino.

**Vahingonteko:**Toisen omaisuuden tahallinen tuhoaminen tai vahingoittaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit.

**Laiton uhkaus:**Sanallisesti tai aseella uhaten toisen henkeen tai terveyteen kohdistuvalla rikoksella uhkaaminen on rikos.

**Varastaminen:**Toisen omaisuuden anastaminen ilman lupaa on rikos, vaikka tekijä olisi uhriin lähisuhteessa.

**Kotirauhan rikkominen:**Toisen henkilön kotirauhan rikkominen ilman asianmukaista lupaa on rikos, esimerkiksi tulemalla toisen asuntoon ilman lupaa. Kotirauhan piiriin katsotaan myös asunnon lisäksi mökit, hotellihuoneet, asuntovaunut, käymälät, peseytymistilat sekä muut asuntoihin rinnastettavat tilat.

Salakuuntelu tai -katselu: Toisen kuvaaminen tai kuuntelu ilman lupaa on myös rikos.

Suomessa laittomalla uhkauksella tarkoitetaan uhkailua, joka voi johtaa rikossyytteeseen. Rikoslaki määrittelee laittomaksi uhkaukseksi tekoja, joissa nimenomaisesti uhkaillaan jotakuta väkivallalla, vakavalla vahingolla tai muilla haitallisilla seurauksilla, jotka aiheuttavat uhatulle pelkoa tai ahdistusta.

Uhkien luonne ja vakavuus voivat vaihdella, mukaan lukien suullisesti, kirjallisesti tai sähköisen viestinnän kautta esitetyt uhkaukset.

Asianomistajarikos tarkoittaa sitä, että rikoksen uhri eli asianomistaja vaatii rikoksen tekijälle rangaistusta. Tällaisia rikoksia voivat olla kunnianloukkaukset tai vähäiset maksupetokset, kuten kumppanin pankkikortin luvaton käyttö. Näissä tapauksissa poliisi tutkii vain, jos uhri ilmoittaa rikoksesta ja vaatii rangaistusta. Samoin syyttäjä voi nostaa syytteen vain, jos rikoksesta vaaditaan rangaistusta.

Jos uhri päättää perua rangaistusvaatimuksensa tutkinnan aikana, poliisi keskeyttää tutkinnan.

Virallisen syytteen alainen rikos tarkoittaa sitä, että syyttäjä voi nostaa syytteen myös asianomistajarikoksista vaikka asianomistaja (rikoksen uhri) ei vaatisi rangaistusta, lähisuhdeväkivalta lukeutuu tällaisiin rikoksiin. Sillä ei ole väliä, tapahtuiko rikos kotona, toisessa yksityisessä tai julkisessa tilassa.

Poliisi voi tutkia näitä rikoksia, ja syyttäjä voi nostaa syytteen ja vaatia rangaistusta tekijää vastaan uhrin suostumuksesta riippumatta. Tällaisia rikoksia ovat pahoinpitelyn lisäksi, vainoaminen, raiskaus tai laiton uhkaus. Syyttäjä saa nostaa syytteen tuottamuksellisesta vapaudenriistosta, laittomasta uhkauksesta tai pakottamisesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi taikka pakottamisen tai laittoman uhkauksen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä taikka jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.