Rikosprosessin ja oikeudenkäynnin kesto voi vaihdella riippuen tekijöistä, kuten tapauksen monimutkaisuudesta, todisteiden saatavuudesta, todistajista ja oikeuden työtaakasta. Käsittelynopeuteen vaikuttavat useat tekijät kuten esimerkiksi onko kyseessä henkirikos ja saatavilla oleva todistusaineisto. Erot prosessien kestoissa vaihtelevat myös paikkakuntakohtaisesti.
Lue lisää:
Oikeus.fiKeitä asian käsittelyyn osallistuu
Rikoksesta syytetyn on useimmiten saavuttava oikeudenkäyntiin sakon uhalla. Myös rikoksen uhrit kutsutaan usein niin ikään sakon uhalla sen vuoksi, että uhria halutaan kuulla todistelutarkoituksessa. Samassa yhteydessä yleensä pyydetään ilmoittamaan, että on saanut haasteen/kutsun tiedoksi. Lisäksi uhria pyydetään kirjallisesti toimittamaan käräjäoikeudelle vahingonkorvausvaatimuksensa erittelyineen ja perusteluineen.
Rikosasian oikeudenkäynti on yleensä avoin yleisölle, ellei tuomioistuin päätä käsitellä asiaa ns. suljetuin ovin, joka tarkoittaa, ettei oikeussalissa voi olla asiaan kuulumattomia henkilöitä seuraamassa oikeudenkäyntiä.
Lue lisää:
Riku.fi:Mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu
Poliisi:Oikeuskäsittely
Seuraavaksi asianomistaja tai hänen oikeudenkäyntiavustajansa ottaa kantaa yhtyykö syyttäjän rangaistusvaatimukseen tai vaatii vaihtoehtoista rangaistusta. Lisäksi hän kertoo asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksista, joita tullaan oikeudenkäynnin edetessä perustelemaan tarkemmin. Tämän jälkeen vastaajalle annetaan tilaisuus vastata. Hän voi joko myöntää tai kiistää syyttäjän vaatimukset. Vastaaja tarkentaa myös, suostuko hän maksamaan vahingon kärsineen vaatiman korvauksen määrältään tai minkä suuruista korvausta hän pitää perusteltuna.
Tämän jälkeen syyttäjä ja asianomistaja antavat lisäselvityksiä kannoistaan. Syyttäjä selittää tapahtumat ja syytteen nostamisen syyt, kun taas asianomistaja perustelee korvausvaatimustaan tarkemmin. Tämän jälkeen vastaaja esittää näkemyksensä syyttäjän ja asianomistajan näkemyksistä.
Tämän vaiheen jälkeen esitetään todisteet. Ensin käydään läpi kirjalliset todisteet ja sen jälkeen asianomistajan, vastaajan ja todistajien kertomukset. Usein asianomistajaa pyydetään omin sanoin ja totuudenmukaisesti kertomaan tapahtuneesta. Kaikki kertomukset tallennetaan. On tärkeää huomioida, että tuomioistuin voi ottaa huomioon vain sellaiset seikat, jotka tuodaan esiin suullisessa pääkäsittelyssä.
Loppupuheenvuoroissa osapuolet ilmaisevat näkemyksensä siitä, onko syyte todistettu ja miten heidän mielestään asia pitäisi ratkaista.
Tapauksissa, joissa syytetty jättää saapumatta pääkäsittelyyn kutsusta huolimatta, kuuleminen saatetaan suorittaa ilman häntä, ja todistajia voidaan silti kuulla. Yleensä oikeudenkäynti siirretään toiseen ajankohtaan. Jos vastaajalla on avustaja, kuuleminen saatetaan joissakin tapauksissa hoitaa myös oikeudenkäynnin ulkopuolella. Oikeudenkäyntiä ei tällöin voida käydä kokonaan läpi ja asian käsittely jää kesken, jolloin pääkäsittely on usein siirrettävä uudelleen.
Syytetylle, joka ei saavu paikalle, voidaan tuomita sakko ja hänet tuodaan seuraavaan käsittelyyn tarvittaessa poliisin saattamana. Käräjäoikeus ilmoittaa vastaajalle haasteessa, tarvitaanko hänen läsnäoloaan. Jos asianosainen on eri mieltä käräjäoikeuden tuomiosta, hänellä on oikeus valittaa hovioikeuteen. Käräjäoikeus antaa kirjalliset valitusohjeet jokaisen tuomion yhteydessä.