Hengellinen väkivalta on emotionaalista, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, jota tehdään uskonnon tai henkisyyden nimissä. Tämä voi olla esimerkiksi uskonnon tai uskonnollisten tarpeiden pilkkaamista tai kieltämistä tai uskonnon harjoittamiseen pakottamista. Väkivallan tekijä tai tekijät voivat järkeistää ja oikeuttaa väkivaltansa uskonnolla, Jumalan tahdolla tai rangaistuksella.
Hengellisyyteen tai uskontoon liittyvä väkivalta on myös uhkailua esimerkiksi yliluonnollisuudella, Jumalan tai paholaisen kostolla, helvettiin joutumisella ja maailmanlopulla. Se sisältää myös yritykset tukahduttaa toisen identiteetti, elämäntapa ja mielipiteet sekä manipulointia ja vallan tai aseman väärinkäyttöä esimerkiksi uskonnollisessa yhteisössä.
"Kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä kohdella eri tavalla kuin muita henkilöitä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveyden, vamman tai muun häntä koskevan syyn perusteella. Lapsia tulee kohdella tasapuolisesti ja yksilöinä, ja heidän on voitava vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystasoaan vastaavassa määrin. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä, erityisesti palkan ja työsuhteen muiden ehtojen määräytymisessä siten kuin laissa tarkemmin säädetään."
Pykälän 7 momentin mukaan:
”Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. – Henkilökohtaista koskemattomuutta ei saa loukata, eikä keneltäkään saa riistää vapautta mielivaltaisesti tai ilman laissa säädettyä syytä."
Hengellisen/uskonnollisen väkivallan muodot
On olennaista erottaa uskonnon tai hengellisyyden väärinkäyttö haitallisiin tarkoituksiin ja aito uskon harjoittaminen, joka edistää rauhaa, suvaitsevaisuutta ja toisten kunnioittamista. Hengellinen/uskonnollinen väkivalta voi ilmetä useilla tavoilla: